Panssarivarikko
Käyttökelpoinen materiaali oikea-aikaisesti käyttäjällä
Timo Kakkola

Kirjoittaja Majuri Kakkola on Panssarivarikon päällikkö.

Historia

Merivoimien Esikunta laati 11.1.1945 käskykirjeen tykistöaseistuksen varastoinnista ja Merivoimien varikkojen perustamisesta. Tällä käskyllä Pernajanlahden länsipuolella oleva rannikkotykkikalusto oli siirrettävä Merivoimien keskusvarikko 1:een Hämeenlinnan maalaiskuntaan Parolaan. Varikon nimi muuttui helmikuun 5. päivänä Merivoimien varikko 1:ksi ja oli merivoimien komentajan alai- suudessa seitsemän vuotta.
Joulukuun alussa 1952 varikko siirrettiin Pääesikunnan alaisuuteen ja nimeksi muutettiin Asevarikko 5. Panssarivaunujen korjaaminen alkoi Asevarikko 5:ssä vuonna 1962. Aluksi vaunuja korjattiin myös Teknisellä varikolla Jyväskylässä, mutta vuonna 1973 vaunujen korjaus keskitettiin Asevarikko 5:een. Asevarikko 5 vietti Ilveskallion korjaamoluolan avajaisia syyskuussa vuonna 1982.
Samalla, kun Puolustusvoimien Materiaalilaitos vuoden 1993 alussa perustettiin, varikon nimeksi tuli Panssarivarikko. Samalla varikkoon liitettiin Siikakankaan varikko-osasto.

Varikko tänään

Tänään Panssarivarikko on Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen alainen, panssarikalustosta ja kiinteästä rannikkotykistöstä huoltovastuussa oleva varikko. Panssarivarikko huoltaa, korjaa ja modifioi panssarivaunuja ja rannikkotykistön tornitykkejä sekä varastoi taisteluvälineitä, ampumatarvikkeita ja panssarivaunuja. Panssarivarikon toiminnot on sertifioitu standardien ISO 9002 ja AQAP 120 mukaisesti.
Varikon kotipaikka on Hämeenlinna, jossa Pikku-Parolan alueella sijaitsee ns. Kantavarikko. Hattulan puolella Ilveskalliossa on korjaamoluola, ampumatarvikevarastoalue ja Ruttaanmäen koeampumapaikka. Varikolla on toimintaa myös Ruovedellä, jossa sijaitsee Siikakankaan varikko-osasto.
Varikolla työskentelee 170 henkilöä. Näistä 135 on siviilityöntekijää, kymmenen sotilasammattihenkilöä, 13 opistoupseeria, kymmenen erikoisupseeria ja kaksi upseeria.

Varikon prosessit

Varikon osastot; hallinto-osasto, tekninen osasto, materiaaliosasto ja Siikakankaan varikko-osasto toteuttavat tulostavoitteitaan varikon pääprosessien kautta. Varikon pääprosesseja ovat kaksi ydinprosessia: materiaalin varastointi ja kunnossapito sekä kolme suunnittelu- ja johtamisprosessia: tekninen elinjakson hallinta, johtaminen sekä valmiuden ja turvallisuuden ylläpito. Neljä tukiprosessia tukevat ydinprosessien toteuttamista. Panssarivarikon tuote on "Käyttökelpoinen materiaali oikea-aikaisesti käyttäjällä."
Varikon materiaalin varastoinnista vastaa materiaaliosasto. Materiaaliosasto vastaa sotavarustuksen varas- toinnista ja kierrätyksestä, materiaali- ja varaosapalvelusta sekä varikon kuljetuspalveluista ja -välineistä yhdessä Siikakankaan varikko-osaston kanssa. Materiaaliosasto osallistuu järjestelmävastuun mukaisen varaosahuollon suunnitteluun yhdessä varikon järjestelmätoimiston ja Siikakankaan varikko-osaston kanssa. Materiaalipäällikkö omistaa materiaalin varastoinnin prosessin.
Materiaalin kunnossapidosta vastaa tekninen osasto. Tekninen osasto toteuttaa järjestelmätoimiston tai muiden vastuuvarikoiden teknisessä ohjauksessa B ja C-tason kunnossapitoasiakastyöt yhdessä Siikakankaan varikko-osaston kanssa sekä osallistuu elinjaksonhallinnan ja varaosahuollon suunnitteluun. Teknisen osaston päällikkö omistaa materiaalin kunnossapidon prosessin.
Teknisen elinjakson hallinnasta vastaa järjestelmätoimisto. Järjestelmätoimisto johtaa varikon vastuulla olevien järjestelmien elinjaksosuunnittelua yhdessä Materiaalilaitoksen Esikunnan kanssa, vastaa järjestelmävastuun mukaisesta teknisestä ohjauksesta ja ohjeistuksesta sekä kierrätyssuunnitelmien laatimisesta yhdessä asiakkaitten kanssa sekä johtaa järjestelmävastuun mukaisten kunnossapitotöiden ja varaosahuollon suunnittelua. Teknisen osaston päällikkö omistaa teknisen elinjakson hallinnan prosessin.


SA-kauppa avattiin Linnan kasarmilla toukokuun alussa.

Rakennemuutos vaikuttaa

Materiaalilaitoksen rakennemuutoksen seurauksena varikon toiminta laajenee siten, että käytetyn materiaalin myymälä, SA-kauppa on avattu toukokuussa Linnan kasarmille. Täältä asiakkailla on mahdollisuus ostaa puolustusvoimien käytöstä poistamaa materiaalia. SA-kauppa toimii myös kaupassa asioivien info-pisteenä maanpuolustukseen ja puolustusvoimiin liittyvissä asioissa. Myös käytöstä poistettujen aseiden myyntitoiminta aloitetaan Panssarivarikolla kuluvan vuoden aikana.
Oriveden Asevarikon lakkauttamiseen liittyen Siikakankaan varikko-osastoon liitetään ensi vuoden vaihteessa Siikakankaalla sijaitseva ampumatarvikevarastoalue ja varastoja Orivedeltä. Panssarivarikko ottaa järjestelmävastuulleen Marksman-kaluston. Näiden muutosten myötä varikon henkilöstövahvuus nousee ensi vuodenvaihteessa yli 180:n.

Uutta panssarikalustoa

Panssarivarikko ottaa vastaan uuden panssarikaluston. XA-202:n (Patria Vehicle Oy:n panssaroituja pyöräajoneuvoja) eri versiot vastaanottotarkastetaan ja rekisteröintikatsastetaan. XA-203-kalustolle suoritetaan lisäksi koeammunnat. Tämän jälkeen vaunut lähetetään joukoille varastointiin ja koulutuskäyttöön.
Leopard 2A4 -kaluston vastaanotto on alkanut. Vaunut tuodaan materiaaliosaston varastoihin, josta ne otetaan käyttökuntoon saattamiseksi tekniselle osastolle Ilveskallioon. Käyttökuntoon saattaminen käsittää vastaanottotarkastukset ja rekisteröintitarkastukset. Vaunuille tehdään lisäksi tarvittavat vikakorjaukset, Suomen tieliikennelain ja käyttäjän vaatimat pienet muutokset, vaunun kyltitykset sekä naamiomaalaus.
CV9030-vaunujen vastaanotto alkaa syksyllä ja käsittää vastaanottotarkastuksen, rekisteröintikatsastuksen sekä tykin vastaanottoammunnan.
Panssarivarikko varastoi uudesta panssarikalustosta Leopard-vaunut sekä Leopardien ja CV-kaluston varaosat. Nykyisin käytössä olevan panssarikaluston varastointivastuut säilyvät ennallaan. Varikolla valmistaudutaan aloittamaan vanhenevasta panssarikalustosta luopuminen.


Leopard 2A4:ää lastataan satamassa Panssarivarikolle kuljetusta varten.

Järjestelmävastuuvarikko

Tärkeimmistä Materiaalilaitoksen varikoista ollaan tekemässä järjestelmävastuuvarikoita. Panssarivarikko on ottamassa vastaan panssarivaunujen kunnossapidon järjestelmävastuun. Materiaalilaitokselle luodaan toimintatapa, jossa laitoksen esikunnan järjestelmäosastot vastaavat järjestelmien hankinnasta. Järjestelmävastuuvarikko vastaan hankitun sotavarusteen elinjakson aikaisista toimenpiteistä sotavarusteen hävittäminen mukaan lukien. Panssarivaunujen kunnossapidon järjestelmävastuu tarkoittaa sitä, että Panssarivarikko ohjaa ja koordinoi panssarivaunujen kunnossapidon verkostoa. Tähän verkostoon kuuluvat vaunujen kunnossapitoon osallistuvat varikot ja varuskuntakorjaamot sekä teollisuuden laitokset kotimaassa ja ulkomailla.
Järjestelmävastuu toteuttaminen siis tarkoittaa läheistä yhteistoimintaa esimerkiksi Parolan korjaamon ja teollisuuden kumppanien kanssa. Järjestelmävastuun hoitamista varten panssarivarikkoon perustetaan ensi vuoden alkuun mennessä järjestelmätoimisto, joka on teknisen osaston päällikön johdossa ja johon kuuluu asiantuntijoita vaunujen aseisiin, runkoon ja tornin järjestelmiin sekä kunnossapitoon liittyen.

Tulevaisuuden näkymät

Panssarivarikon vision mukaan varikko on tulevaisuudessakin monitoimialavarikko, joka on järjestelmävastuussa panssarikalustosta ja kiinteästä rannikkotykistökalustosta koko sotavarusteen elinjakson ajan sekä varastointivastuussa panssarikalustosta sekä ampumatarvikkeista. Panssarivarikko johtaa panssarivaunujen kunnossapidon verkoston prosesseja Materiaalilaitoksen Esikunnan ohjauksessa. Sodan ajan tehtävä on varikon organisaation ja toiminnan perustana.
Puolustusvoimiin ollaan hankkimassa tulevina vuosina huomattava määrä panssariajoneuvoja. Vaikka vanhenevasta panssarikalustosta tullaankin luopumaan, on selkeästi nähtävissä, että panssarivaunujen kunnossapitoon on vähintäänkin yhtä suuri resurssitarve kuin tälläkin hetkellä.
Kunnossapitoon liittyvät toiminnon muodot varikon, varuskuntakorjaamojen ja teollisuuden kesken voivat muuttua ja kehittyä. Varmaa on kuitenkin se, että kehittynytkin panssarivaunu tarvitsee ammattitaitoista kunnossapitoa - niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Tätä ammattitaitoa löytyy Panssarivarikolta.

Takaisin sisältöön

Copyright © Panssarikilta 2003 - 2004 / Webmaster