Hämeen Panssaripataljoonan historia ja perinteet
Osa I
Ari Parkkola

Hämeen Panssaripataljoona 1.1.2003

Hämeen Panssaripataljoona muodostettiin 1.1.2003 yhdistämällä perinteikkäät Hämeen Jääkäripataljoona ja Panssarivaunupataljoona. Yhdistäminen liittyi Puolustusvoimien rakennemuutokseen, jossa Panssariprikaatin panssarikoulutusta supistetaan ja ilmatorjuntakoulutusta lisätään. Ilmatorjuntakoulutuksen lisäys tarkoittaa lakkautetun Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentin ilmatorjuntakoulutusvelvoitteiden siirtoa Parolannummella. Hämeen Panssaripataljoonasta tuli Panssariprikaatin joukkoyksikkö, jossa annetaan joukkotuotannossa olevan "iskevän osan" panssarikoulutus sekä sitä tukeva pioneerikoulutus.

Eri joukkojen historia ja vaalittavat perinteet eivät ole aina selkeät ja yksiselitteiset. Joukkojen nimet ovat vaihtuneet moneen kertaan ja kysymys: koska kyseinen sotajoukko on perustettu, kuinka vanhasta joukosta on kysymys, näkee eri kirjoittajilla joskus erilaisia käsityksiä. Joukon kannalta on tietysti tärkeätä tietää ikänsä ja siitä seuraavat historialliset taustansa. Kuitenkin on selvää, että joukon historiaa ei lasketa nimen vaihdoksesta vaan siitä koska joukolle käsketty perinnejoukko on perustettu. Kaikki joukot on jossain vaiheessa perustettu ja yleensä jollakin käskyllä. Tällöin on kyse uuden joukon perustamisesta, joka ei ole sellaisena joukkona ole ollut olemassa. Uusikin joukko voi saada jonkun vanhemman joukon perinteet vaalittavaksi, jolloin uudella joukolla on olemassa juuret, joiden avulla voidaan tuoda joukon olemusta esille - muodostaa joukkoa kiinteyttävä identiteetti. Kullakin joukolla itsellä on yleensä paras tieto siitä mikä on sen historia ja minkä joukkojen perinteitä kyseinen joukko vaalii. Jos jollakin tasolla on epäselvyyttä näistä asioista, pitäisi ensiksi kysyä joukon näkemystä perinneasioista. Jos joukon näkemys on historiallisesti pääosin väärä tai ei ole kokonaisuuden kannalta toimiva, niin joukolle voidaan antaa tarkentavia ohjeita.

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen "sotkee" asioita sodan aikana tehdyt organisaatiomuutokset ja uusien joukkojen perustamiset. Kuten hyvin ymmärtää sodan aikana uusia joukkoja muodostettaessa perinnejoukoista ei käsketty mitään. Sodan jälkeen kun oli taas aikaa paneutua perinneasioihin ja etsiä myös veteraaneille rauhan ajan joukko, jonka he voisivat tuntea omakseen, voitiin historian pohjalta etsiä sodan ajan perinnejoukko tai -joukot. Sellaisen joukon kuin Jääkäripataljoona 4:n (JP 4) osalta se on helppoa, koska se toimi JP 4:nä koko sodan ajan ja palasi rauhan ajan toimintoihin samannimisenä. Panssarivaunujoukkojen osalta sodan aikana organisaatio muuttui useaan kertaan. Kuitenkin historiaa tutkimalla selviää mitkä joukot voidaan laskea suoranaisiksi perinnejoukoiksi.

Hämeen Panssaripataljoonan historia ei ala tammikuun 1. päivästä vuonna 2003. Hämeen Panssaripataljoonan historia alkaa XII Jääkäripataljoonan ja Hyökkäysvaunurykmentin perustamisesta. Pataljoonalla on kaksi "sukuhaaraa", jotka ovat yhdistyneet vuoden alussa. Itsenäisen Suomen puolustusvoimissa kumpikin haara on erityisen vahva ja arvokas. Hämeen Panssaripataljoonan vaalittavaksi on tullut poikkeuksellisen arvokkaat ja kunniakkaat perinteet. Millään muulla pataljoonalla tuskin on yhtä vahvaa historiallista perintöä vaalittavana Puolustusvoimissa. Kirjoituksessa käsitellään lyhyesti Hämeen Panssaripataljoonan historiaa ja perinteitä.


Polkupyörä oli JP 4:n tärkein liikuntaväline suksien ohella (kuva HämPsP:n arkisto).

Hämeen Panssaripataljoonan perinteet vahvistettiin 16.6.2003

Hämeen Panssaripataljoonan historia ja sen perinteet on määrätty Puolustusvoimain komentajan 16.6.2003 allekirjoittamassa Pääesikunnan henkilöstöosaston asiakirjassa R3019/2.2.3/E/II. Siinä todetaan, että Hämeen Panssaripataljoona

  • vaalii Jääkäriperinteitä
  • vaalii Hämeen Jääkäripataljoonan ja Panssarivaunupataljoonan sekä näiden perinnejoukkojen perinteitä
  • vaalii suomalaisten panssarijoukkojen perinteitä
  • perinnepäivä: 14.7, Panssarivaunupataljoonan perinnepäivä
  • perinnemarssi: Parolan marssi
  • perinnelippu: Hämeen Jääkäripataljoonan lippu
  • perinneristi: Hämeen Jääkäripataljoonan ja Panssarivaunupataljoonan perinneristit.

Ristien jakamiselle ja käyttämiselle tulee vahvistaa mahdollisimman selvät säännöt ja keskinäinen rajaus.

Hämeen Panssaripataljoonan historia ja perinteet Hämeen Jääkäripataljoonan

Perustaminen ja osallistuminen Vapaussotaan

Hämeen Panssaripataljoonan ensimmäisen perinnejoukon historia alkaa vuoden 1918 maaliskuun alusta, jolloin Vapaussodan jääkärijoukkojen perustaminen oli käynnissä. Saksassa koulutuksen saaneet jääkärit ottivat johtoonsa perustettavat jääkärijoukot. Hämeen Panssaripataljoonan "kantaisä" jääkärijoukkojen suunnasta on XII Jääkäripataljoona, joka perustettiin Jyväskylässä maaliskuun ensimmäisinä päivinä. Sen ensimmäisenä komentajana toimi jääkärimajuri H Savonius. Pataljoona osallistui maaliskuun ja huhtikuun taitteessa Tampereen valtaukseen 2. Jääkärirykmentin osana. XII Jääkäripataljoona hyökkäsi ns. verisenä kiirastorstaina rykmentin osana Kalevankankaalla hautausmaan suunnassa. Tuona päivänä hyökkäystä johtaneet Saksassa koulutetut Jääkärit kärsivät suurimmat tappiot taistelussa kuin koskaan ennen tai jälkeen tämän verisen päivän. Tehtävä täytettiin.

Tampereen valtauksen jälkeen XII Jääkäripataljoona siirrettiin Karjalan rintamalle osallistuen Kivennavan, Raivolan ja Inon valtauksiin.

Muutoksia nimessä ja sijoituspaikkakunnissa

Sodan päättymisen jälkeen pataljoona suoritti rajan vartiointitehtäviä Kannaksella pääosin Terijoella. Sotaväen uudelleen järjestelyissä kesäkuussa 1918 tapahtui muutoksia nimissä. Rykmentistä tuli Jääkärirykmentti N:o 2 sekä XII Jääkäripataljoonasta sen III pataljoona. Elokuussa rykmentin nimi muuttui Porin Jalkaväkirykmentti N:o 2:ksi. Samalla rykmentti siirtyi pois Kannakselta Riihimäelle ja Hämeenlinnaan. Puolustuslaitoksen uudelleen järjestelyjä jatkettiin vuoden 1919 alkupuolella, jolloin perustettiin uusia joukkoja. Samalla rykmentin nimi muuttui 15.3. Savon Jääkärirykmentiksi. Syksyllä rykmentti muutti varuskuntapaikkaa siirtyen Kouvolaan ja Korialle. III pataljoona majoittui Kouvolaan. Kesäkuussa 1921 oli taas muutto edessä. Rykmentti siirtyi Viipuriin, jossa III pataljoona majoittui Keskuskasarmeihin. Täältä III pataljoona siirtyi syksyllä 1922 kotipaikakseen muodostuvaan Sakkolan Kiviniemeen. Varsin pian olosuhteet vakiintuivat ja pataljoonan elämä muotoutui säännölliseksi varuskuntatyöksi.


Kiviniemen kasarmialueen pääportti 1920-luvun lopulla III pataljoonan kuuluessa Savon Prikaatiin HämPsP:n arkisto).

Kiviniemen aika

Tullessaan Kiviniemeen pataljoonan kokoonpano käsitti esikunnan, kolme kiväärikomppaniaa ja konekiväärikomppanian. Vuonna 1927 tapahtui pataljoonan kannalta huomattavia muutoksia. Savon Jääkärirykmentistä muodostettiin Savon Prikaati. Sen pataljoonat alkoivat kehittyä itsenäisiksi joukko-osastoiksi. III pataljoona sai kokoonpanoonsa soittokunnan sekä viestiosaston. Seuraavana vuonna perustettiin jalkaväkitykkiosasto, joka liitettiin konekiväärikomppaniaan. Myöhemmin syntyi myös kranaatinheitinosasto.

Syyskuussa 1930 pataljoonan nimi vaihtui ja sen uudeksi nimeksi tuli Vuoksen Jääkäripataljoona. Vuoden 1933 alusta pataljoonaan muodostettiin esikuntakomppania. Samana vuonna perustettiin myös oma aliupseerikoulu. Vuoden lopussa alistus Savon Prikaatiin purettiin ja vuoden 1934 alussa pataljoonasta tuli joukko-osasto, joka oli suoraan divisioonan komentajan johdossa. 16.5.1936 pataljoona sai nimekseen Jääkäripataljoona 4 (JP 4), jonka nimisenä se taisteli menestyksellisesti koko sotavaiheen läpi.


Jääkärit etenevät kohti Syväriä 1941 Tuulosjoen läpimurron jälkeen. Tiikerikypärässä JP 4:n komentaja maj B Polón, Mannerheim-ristin ritari nro 80 (SA-kuva).

Talvisota

Lokakuun 7. päivänä 1939 sodan ajan kokoonpanoon siirtynyt pataljoona poistui Kiviniemen kasarmeilta komentajansa everstiluutnantti M Nurmen (kuoli JR 28:n komentajana 6.2.1940) johdolla Raudun suuntaan varustelutöihin. Tässä vaiheessa ei tiedetty, että Kiviniemen kasarmit jäivät pataljoonan osalta lopullisesti taakse. JP 4 kuului suojajoukkoihin ja Raudun ryhmään. JP 4:n osalta Talvisota alkoi 30.11. klo 7, jolloin tykistötuli alkoi pataljoonan majoitusalueelle. Venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemina ylitti rajan pataljoonan lohkolla noin klo 9. Viivytystaistelujen jälkeen JP 4 toimi pääosan ajasta reservinä Kannaksella osallistumatta merkittäviin taisteluihin. Talvisodan legendaarisen maineen JP 4 hankki Laatokan Karjalan taisteluissa, jonne pataljoona siirrettiin vuoden 1940 alkaessa. JP 4 tunnettiin Laatokan Karjalan taisteluissa peitenimellä "Hiipijä". JP 4 valtasi venäläisten selustassa olleen erityisen merkittävän Pukitsanmäen ja torjui kaikki venäläisten valtausyritykset tammikuun ajan. Pukitsanmäestä JP 4:n taistelut jatkuivat osallistumisella merkittävällä panoksella Länsi-Lemetin motin valtaukseen, Myllykylän motin valtaukseen, venäläisen hiihtopataljoonan tuhoamiseen Mastokankaalla ja Itä-Lemetin motin valtaukseen sekä osallistumalla Vuortanajärven ja Lavajärven taisteluihin. Hiipijän komentajana pääosan vuoden 1940 taistelujen ajan oli majuri Matti Aarnio, joka sai lempi nimen "Motti-Matti".

Sotien välissä

Talvisodan jälkeen JP 4 oli noin kuukauden Tohmajärvellä, josta se siirtyi Kuopioon. JP 4:n kotivaruskunta oli jäänyt rajan toiselle puolelle. Huhtikuussa perustettiin Jääkäriprikaati, johon kuuluivat JP 2, JP 3 ja JP 4. Marraskuussa JP 4 muutti Helsinkiin Santahaminaan.

Pataljoonalle kuului myös varuskunnalliset tehtävät toimiessaan Santahaminassa. 19.12.1940 pataljoonan lippu ja 1.JK kunniakomppaniana olivat saattamassa Helsingin rautatieasemalla eronnutta presidentti Kalliota. Presidentti Kallio tuupertui kuolleena marsalkka Mannerheimin käsivarsille klo 20.47. Tämän tapahtuman jälkeen 1:stä komppaniaa on kutsuttu "Henkikomppaniaksi". 21.12. olivat pataljoonan lippu ja 1.JK kunniakomppaniana Tasavallan Presidentin Risto Rytin astuessa ulos eduskuntatalosta viran vastaanottaneena. 22.12. JP 4 oli kokonaisuudessaan presidentti Kallion siunaustilaisuudessa ja saattamassa hänen ruumistaan rautatieasemalle haudattavaksi Nivalaan.


JP 4/HämJP:llä oli tapana vuosipäivänään 25. helmikuuta Talvisodan "Hiipijän" kunniaksi suorittaa paraati lumipuvuissa. Kuva Linnan kasarmin edestä (HämPsP:n arkisto).

Kesäkuussa alkoi tuntua uuden sodan mahdollisuus. Perheet saivat muuttaa Santahaminasta ja reserviläisiä astui palvelukseen. 25.6.1941 katsoi hallitus maan olevan sodassa venäläisten pommitettua Suomen alueita Saksan aloitettua hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan kolme päivää aikaisemmin. JP 4 siirtyi 28. kesäkuuta aamuyöstä Herttoniemen asemalta Joensuun kautta Tuupovaaraan 1.Jääkäriprikaatin yhteyteen.

Jatkosota ja Lapin sota

JP 4:n Jatkosodan kunniakas, mutta raskas tie alkoi Kokkarin kylän taistelulla. Korpiselän läpimurron jälkeen JP 4 hyökkäsi 1.Jääkäriprikaatin kärjessä osallistuen Kokkarin kylän valtaukseen. Vuoden 1941 hyökkäysvaiheen aikana JP 4 osallistui mm. seuraaviin taisteluihin: Kokkari 11.7., Vilokki 13.-14.7., Pitkäranta 16.-17.7., Salmi 18.-21.7., Vitele 23.-24.7, Tuulos 24.-26.7. Tuulosjoelle eteneminen pysäytettiin ja täällä 1.Jääkäriprikaati sai Panssaripataljoonan alistuksekseen. Tuulosjoelta eteenpäin panssariyhtymä on taistellut ja kouluttanut tuloksellisesti panssarien, jalkaväen ja muiden aselajien yhteistoimintaa aina näihin päiviin asti. JP 4 ja Panssaripataljoona ovat Tuulosjoen jälkeen toimineet pitkän taipaleen yhteistoiminnassa, jonka kehityksen tuloksena 1.1.2003 pataljoonat yhdistettiin.

JP 4:n taistelut jatkuivat yhdessä panssarimiesten kanssa Tuulosjoen läpimurron jälkeen vuonna 1941 mm. seuraavissa taisteluissa: Iljinskyn sillanpään valtaus 5.9., 2.K osallistui Syvärin aseman valtaukseen, Syvärin voimalaitoksen valtaus 13.-14.9., eteneminen taistellen Petroskoihin 25.-29.9., Karhumäen alueen taistelut 28.11.-6.12. Siirryttäessä vuoteen 1942 JP 4 osallistui tammikuun alussa Poventsan puolustustaisteluihin. Huhtikuun puolivälin jälkeen JP 4 siirtyi etelään 3.Ps.K:n kanssa Syvärin itäpuolelle osallistuen Shemenskin-Pertjärven taisteluihin 15.-26.4.

Kesällä 1942 perustettiin Panssaridivisioona, johon myös JP 4 kuului osana Jääkäriprikaatia.

Vuonna 1944 Kannaksella JP 4 osallistui kesän torjuntataisteluihin mm. seuraavissa paikoissa: Polviselän taistelu 11.6., Kuuterselän taistelu 14.-15.6., Rokkalanjoen taistelu 18.-19.6, Talin-Ihantalan suurtaistelu 25.-29.6. sekä Vuosalmen taistelut 10.-20.7.

Lapin sotaan JP 4 osallistui Panssaridivisioonan mukana osallistuen mm. seuraaviin taisteluihin: Aittojärven taistelu 30.9., Saukkojärven taistelu 8.-10.10., Sodankylän taistelu 19.-20.10., Vuotson taistelu 23.-26.10. JP 4 eteni Kaamaseen ja saavutti Utsjoella rajan 20.11.


1970-luvun alussa alkoi HämJP:n siirtymisen panssarikalustoon, kuvassa BTR-60 (HämPsP:n arkisto).

Sotien jälkeen rauhan aikaan

JP 4:n sijoituspaikaksi käskettiin Hämeenlinna, jonne pataljoona saapui junalla noin klo 18 tammikuun 14. päivänä vuonna 1945. JP 4:n kotipaikaksi vakiintui Linnan kasarmit, jolloin vuonna 1939 alkanut pitkä "evakkomatka" pataljoonan osalta päättyi Hämeenlinnaan.

Vuonna 1957 tapahtui nimimuutoksia, jolloin Jääkäripataljoona 4:n kunniakas nimi siirtyi historiaan ja pataljoona sai nimeksi Hämeen Jääkäripataljoona.

Polkupyörät jäivät pois käytöstä sodan ajan pääliikuntavälineenä 1970-luvulla kun vuonna 1971 pataljoonaan perustettiin kuljetuspanssarivaunuosasto. Kalustoksi tuli neuvostoliittolaisvalmisteiset BTR-60 -kuljetuspanssarivaunut. Osasto sijoitettiin Parolannummelle pataljoonan ensimmäisenä osana. 1.12.1974 pataljoonan pääosat siirtyivät Linnan kasarmeilta Parolannummelle. Kranaatinheitinkomppania siirtyi pataljoonan viimeisenä osana Hämeenlinnasta Parolannummelle vuonna 1984. BTR-60 -kalusto on vaihtunut pataljoonassa telakalustoon. 1.7.1996 pataljoona luovutti 2.Panssarijääkärikomppanian Panssarivaunupataljoonalle ja sai tilalle 2.Panssarivaunukomppanian, jolloin Hämeen Jääkäripataljoona ja Panssarivaunupataljoona olivat joukkoyksiköiden organisaatiolta samankaltaisia.

Vuonna 1985 Hämeen Jääkäripataljoona muuttui joukkoyksiköksi ja sen itsenäinen joukko-osastoaika päättyi kestettyään noin 50 vuotta.

Vuonna 2003 pataljoona yhdistettiin Panssarivaunupataljoonan kanssa. Hämeen Panssaripataljoonan aika alkoi.

Artikkelin seuraava osa käsittelee Hämeen Jääkäripataljoonan perinteitä ja Panssarivaunupataljoonaa.

Takaisin sisältöön

Copyright © Panssarikilta 2003 - 2004 / Webmaster