Virolaisten panssariajoneuvojen nimet ja mytologia

Panssarilehden lukijoille ovat tuttuja sota-aikaisten rynnäkkötykkiemme "erisnimet" kuten Ps. 531-10 "Bubi" tai Ps. 531-8 "Aili". Jatkosodan aikana oli tapana antaa panssarille vaununjohtajan tyttöystävän nimi. Viron vapaussodan aikana oli toisin. Kuten Panssarilehden lukijat muistavat, oli Viron armeijalla vapaussodan 1918-1920 aikana Panssari- autokolonna (kts Panssari 4/1998). Kolonnaan kuului kahdeksan panssariautoa. Nämä saivat lähes poikkeuksetta nimensä Viron kansalliseepoksesta Kalevipoegista, joka on Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sisarteos. Kalevala ilmestyi 1849 ja Virolaisen Kreutzwaldin toimittama Kalevipoeg vuonna 1857. Teoksen sankaritarinoissa näkyy sekä virolaisen muinaisuskon että myöhempien keskiaikaisten kertomusten maailmankuva. Kuten Suomessa myös Virossa elivät Kristinusko ja pakanuus pitkään rinnan. Koska Virossa Kristinusko rinnastuu suoraan saksalaisten ristiritareiden miekkalähetykseen ja vuosisataiseen saksalaiseen feodalismiin, oli pakanallinen muinaisuus Virossa ihaillumpi kuin Suomessa. Tämä muinainen vapauden aika heijastui ihanteena jopa Kalevipoegin rakenteessa, joka loppuu "rautamiesten" eli saksalaisten ritareiden tuloon. Vapaussodan aikana kerrotaan virolaisten huutaneen taisteluhuutonaan usein "Taaraavita". He kutsuivat "apuun" Virolaisten muinaista sodan jumalaa Taaraa, jonka sisarhahmo on hämäläisten Tursas. Taaralle oli Virossa myös pyhitetty lehtoja ja Tammia.

Paholaisia, jättiläisiä ja jumalia

Panssariauto Estonian nimeä tuskin tarvitsee selittää. Sen sijaan panssariauto Toonelan eli Tuonelan merkitys on jo moninaisempi. Tuonela itsessään tarkoittaa kuoleman valtakuntaa mutta Kalevipoegissa kerrotaan eepoksen sankarin Kalevipoegin käyneen Tuonelassa. Siellä hän oli mm. sotinut Sarvikin eli paholaisen sotaväkeä vastaan. Kalevipoegin mukaan Tuonelan sotaväki oli ollut varsin mieslukuinen, hyvin varustettu ja väkevä. Näin panssariauto Toonela symboloi varsinaista helvettiä. Panssariauto Kalevipoegin nimi ei jälleen selityksiä kaipaa. Viron ehkä kuuluisin panssariauto sai nimensä Kalevan pojalta, joka on paitsi Viron kansalliseepoksen päähenkilö, myös monien varsinais-suomalaisten kansantarinoiden sankari. Kalevipoeg oli virolaisten tarinoiden jättiläinen, joka kiskoi puut juurineen ja heitti mm. kiven ylitse Peipsijärven. Kalevipoeg paitsi soti em. Manalan väkeä vastaan myös tarinoiden mukaan löi vihollisen kuuluisassa Assamalan taistelussa. Tämä taistelu on todella käyty Koillis-Viron Assamalassa ja sen kerrotaan olleen äärimmäisen verinen. Miehiä kerrotaan kaatuneen 10.000. Panssariauto Vibuane taas viittaa Kalevalan tietäjään Antero Vipuseen, jonka mahasta Väinämöinen haki ohjeet veneenrakentamista varten. Panssariauto Tasujan nimi on suomeksi "Kostaja", eikä se siten sisällä syvempää mytologista merkitystä. Panssariauto Pisuhäntä taas viittaa keskiaikaiseen varallisuuden haltijaan Paraan. Suomalaisen ja todennäköisesti myös virolaisen kansanperinteen mukaan tämä ketun tai kissan näköinen haltija vastasi talon vauraudesta. Se on kuvattuna joissakin Suomen keskiaikaisten kirkkojen maalauksissa paholaishahmossa tekemässä sopimusta talon emännän kanssa. Para toi taloon vaurautta, mutta se saattoi suuttuessaan viedä karjaonnen. Jos talon lehmiä kohtasi maitoumpi, oli se osoitus Paran suuttumuksesta tai vihamiehen loitsimasta Parasta. Panssariauto Vahur viittaa vihuriin, mutta myös tuulenpyörteeseen. Jälkimmäinen oli kansanperinteessä myös "Tuulispaska" eli pahojaan tekevä vainajan henki. Panssariauto Vanapagan on jälleen kaiketi helppo suomentaa. Se on "vanha vihtahousu" eli paholainen, jonka rinnakkaisnimi on em. Sarvik. Paitsi panssariautoja, kastettiin erisnimin myös tykkejä. Panssarijuna 2:ssa virolaisilla oli 76 mm:n tykki, jonka nimi oli"Uku" eli Ukko. Vaikka aseen kaliiperi oli pieni, viittasi nimi Ukko ylijumalaan.


Panssariauto Kalewipoeg ja autonjohtaja Einar Lundborg (Eesti filmiarhiiv).

Tämä muinais-suomalainen ja virolainen jumala oli germaanien Thorin ja venäläisten Perun sekä todennäköisesti liettualaisten Perkunas jumalien rinnakkaishahmo. Ylijumalana se myös vastasi kreikkalaisten Zeusta. Kun Thor ajoi vaunullaan jyrisi taivas. Sekä Ukko että Thor olivat aseistetut vaskisilla vasaroilla. Ukko oli taivaan herra, joka saattoi syöstä ukonvaajan eli pitkäisen eli salaman. Panssarijunan tykkivaunun 76 mm:n ase omasi siten lähes yliluonnollisen voiman. Sen sijaan suurin panssarijuniin sijoitettu ase, 130 mm laivatykki, sai varsin maallisen nimen Rasputin.

Myös neuvostovirolaisilla

Neuvostoliitossa oli 1930-luvulla yksi suurimmista rikoksista olla "nationalisti". Stalinin puhdistuksissa tuhottiin miljoonia ihmisiä , vähemmistökansojen edustajia, niin suomalaisia, virolaisia, inkeriläisiä kuin saksalaisia. Kuolemantuomion tai pakkotyön, joka vastasi kuolemantuomiota, perusteluna oli epäilty "nationalismi" tai vakoilu länsivaltojen hyväksi. Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941, joutui 20 000 virolaista puna-armeijaan pakko-otettuina. Näiden kohtalo oli yhtä synkkä kuin niiden virolaisten, jotka kyyditettiin vuonna 1940 Neuvostoliittoon. Kyyditettyjen osana oli pakkotyö ja kuolemantuomio. Toisen maailmansodan jälkeen kiellettiin Virossa ja Latviassa mm Juhannuksen vietto "fasistisena". Tämä pakanuuden ajoilta juontuva keskikesän juhla nähtiin kansallisena ja siten "neuvostovastaisena". Silti vuonna 1942 väitetään erään kolhoosin, jossa oli virolaisia, kastaneen kolhoosin Kliment Voroshilov I panssarin eli suomalaisittain Klimin "Kalevipoegiksi". Kun neuvostovalta taisteli olemassaolostaan saksalaisia vastaan, sallittiin myös nationalistiset tunnukset, jotka viittasivat virolaisten aiempiin saksalaisvastaisiin sotiin. Suomalaisten panssarien hakaristi/vapaudenristi tunnukset ovat vain laiha kalevalasymboli verrattuna eteläisten naapuriemme panssareissaan käyttämiin moniin Kalevipoeg- viittauksiin.

Jouni Sillanmäki
Lähteinä käytetty mm:
Agricola Mikael: Epäjumalat monet tässä 1539
Kreutzwald F.R.: Kalevipoeg, suom. H. Winter. SKS 1957
Lönnroth Elias: Kalevala WSOY Porvoo 1922
Sillanmäki Jouni: Panssariautot Viron vapaussodassa; Panssari 4/1998 s.33 - 34


Panssariauto Vanapagan eli piru miehistöineen kesällä 1919 (Eesti filmiarhiiv).

Takaisin sisältöön

Copyright © Panssarikilta 2003 - 2004 / Webmaster