Suomalaiset panssarivaunujoukot 85 vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 85 vuotta suomalaisten panssarivaunujoukkojen perustamisesta. Kenraali Mannerheim henkilökohtaisesti vaati panssarivaunujoukko-osaston perustamista. Joukko-osasto, Hyökkäysvaunurykmentti, perustettiin 15.7.1919 ja sen kalustoksi hankittiin ranskalaisvalmisteisia Renault-panssarivaunuja. Jälkikäteen voidaan todeta päätöksen olleen kaukoviisautta. Ensimmäiset hankitut Renault F.T. Modéle 1917 -panssarivaunut ovat edelleen moderneimmat Suomeen koskaan hankitut panssarivaunut, olihan ensimmäiset Renault-vaunut otettu käyttöön Ranskassa vain runsas vuosi aikaisemmin.

Hyvästä alusta huolimatta, ennen Talvisodan alkua oli onnistuttu melkein ajamaan alas koko panssarikoulutus Suomesta. Rykmentti oli supistunut komppaniaksi, jolla oli vanhentunut kalusto ja uudemmat hankitut Vickers-vaunut ilman aseistusta. Panssarivaunujoukoille kävi niin kuin monelle erikoiskoulutusta antavalle joukolle voi käydä. Panssarijoukkojen piti osoittaa, että ne ovat tarpeellisia ja niihin sijoitettujen rahojen arvoisia. Jos päättäjillä ei ole kokemusta panssarijoukoista, koetaan ne erilliseksi kummajaiseksi ja päätökset tehdään muun kuin tiedon perusteella. Panssariupseereita ei uskottu, koska heidän katsottiin puolustavan panssarien olemassa oloa subjektiivisista lähtökohdista. Talvisotaa edeltäneessä päätöksen teossa panssarijoukkojen tarpeellisuutta puolustaneet upseerit olivat oikeassa. Ei ollut kyse omien etujen ajamisesta vaan ymmärryksestä ja kokemuksesta. Tiedettiin panssarivaunujen käyttömahdollisuudet myös suomalaisessa maastossa.

Talvisotaa edeltänyt komppania organisoitui sotien aikana Panssaridivisioonaksi. Panssarijoukkojen alkutaival tarkoitti taistelupanssarivaunujoukkoja. Sodan kuluessa muotoutui yhtymä. Taistelupanssarivaunut eivät yksinään ole juuri mitään, mutta kun ne toimivat jalkaväen, tykistön ja muiden aselajien kanssa saumattomasti yhteen, niin sillä saatiin aikaiseksi ratkaisutaisteluun sopiva ylipäällikön reservi. Panssariyhtymällä haetaan ratkaisuja. Se on tarkoitettu hyökkäämään. Sitä ei pidä sitoa kulutustaisteluihin vaan sitä on käytettävä alueella jossa päästään ratkaisuun asti.

Edellisen selonteon yhteydessä oli jälleen kiivas keskustelu taistelupanssarivaunujen tarpeellisuudesta nykyaikaisessa sodan kuvassa. Osa mielipiteistä edusti kantaa, että nykyaikainen sota ratkaistaan ilmassa. Taistelussa käytetään tulivoimaisia kevyitä joukkoja. Ei tarvita kalliita panssarivaunuja helikopterien maaleiksi. Panssarijoukkojen kannalta keskustelu päättyi lopulta hyvin kun Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunut hankittiin säilyttämään panssarijoukkojen iskukyky. Niiden ympärille on mahdollista kehittää iskukykyiset panssarijoukot pitkälle tulevaisuuteen. Kuitenkin on muistettava, että taistelupanssarivaunut eivät tänä päivänäkään ole juuri mitään ilman panssarijoukkojen kokonaisuutta. Tarvitaan panssarijalkaväkeä, teloilla liikkuvaa tykistöä sekä muita aselajeja, jotka voivat auttaa iskuportaan voittoon. Rauhan aikana pitää säilyttää myös kyky harjoitella panssarijoukkojen johtamista pataljoona- ja prikaatitasolle saakka. Ilman tätä harjoitusta panssarijoukkojen suorituskyky putoaa nopeasti nykyisestä tasosta.

Puolustusvoimien panssarialan asiantuntijat löytyvät Panssariprikaatissa palvelleista ja siellä palvelevista henkilöistä. Asiantuntemus ei perustu koulussa opittuun vaan vuosien työstä panssarijoukkojen kouluttamisessa. Perintönä on siirretty jo 85 vuoden ajan panssaritietämystä kullekin ikäluokalle vuodesta toiseen ja kullekin kouluttajasukupolvelle samalla kehittäen toimintatapoja. Parolannummellakin on koulutusta annettu jo 60 vuoden ajan. Näihin vuosiin mahtuu monta koulutettua panssarisotilasta.

Kaiken tämän jälkeen on lopuksi todettava, että panssarijoukot eivät muodosta maavoimien selkärankaa, ehkä sen nyrkin. Maavoimien selkärangan muodostavat jalkaväkijoukot, joilla pitää olla kyky panssarintorjuntaan. Jos se kyky jalkaväkijoukoilta katoaa, muiden joukkojen toimintaedellytykset huononevat ratkaisevasti.

Panssarilehti onnittelee suomalaisten panssarijoukkojen perinteitä vaalivaa Hämeen Panssaripataljoonaa juhlavuoden johdosta. Panssarilehti onnittelee sotaveteraaneja ja erityisesti Panssaridivisioonan veteraaneja kesän 1944 onnistuneista torjuntataisteluista. Te turvasitte Suomen itsenäisyyden.

Hämeenlinnassa 9.6.2004

Päätoimittaja Ari Parkkola