Varusmies - reserviläinen - veteraani

Antrean lentoaseman perustamisesta 90 vuotta

Viitisenkymmentä sotilasilmailumme historiasta ja Vapaussodan ilmailusta kiinnostunutta kokoontui 11.4.2008 juhlimaan Antrean lentoaseman perustamisen merkkipäivää. Bussimme ylitti rajan Ensossa aamuvarhaisella ja kuoppia väisellen saavuimme puolen päivän aikaan kolealle ja kostealle, mutta lumettomalle Antrean lentoasema-alueelle. Aidossa ympäristössä tehtiin asiantuntijoiden esitysten opastamana aikamatka yhdeksänkymmenen vuoden taa Karjalan lennoston juurille ja Karjalan armeijan sotalentokentälle Vapaussodan maalis-toukokuun aikaiseen toimintaympäristöön. Matkan järjesti Karjalan Ilmailumuseosäätiö ja matkanjohtajana oli Jouko Kuronen.

Lentoasema perustettiin 90 vuotta sitten 24.3.1918 Karjalan ryhmän komentajan Aarne Sihvon esityksestä Elisenvaaran radan varteen Päähkjärven etelärannalle. Lentotoiminta Antreassa aloitettiin vasta 11.4.1918 Venäjältä kaapattujen koneiden laskeuduttua Päähkjärven jääkiitotielle. Perustamispäivää juhlittiin samana päivänä, mutta 90 vuotta tapahtuman jälkeen. Juhlatilaisuudella kunnioitettiin maamme ensimmäisen maalentoaseman perustajia, sekä muistettiin lentoaseman henkilökunnan merkittävää työtä itsenäisen Suomen ja maamme sotilasilmailun hyväksi.

Juhlaväen siirryttyä muistomerkille, toivotti matkanjohtaja heidät tervetulleeksi. Sotilaan virren jälkeen Karjalan lennoston, Karjalan Ilmailumuseosäätiön ja Karjalan lennoston killan seppeleen laskivat Heikki Lahtela ja Jouko Kuronen. Vuoksen Säätiön ja Antrea-seuran seppeleen laskivat Antti Henttonen, Matti Talja ja Kalevi Torikka. Kamennogorskin kummikaupungin, Siilinjärven, seppeleen laski Aaro Hartikainen. Juhlan arvovieraat Yrjö ja Feliks Torikka muistivat isäänsä vapaussoturi Aleksanteri Torikkaa ja Antrean lentoaseman tapahtumia laskemalla muistomerkille vapaussotureiden havuristin. Juhlapuheen piti Yrjö Torikka. Hän on suomalaisten ”lentokonehankintaa” punaisessa Pietarissa johtamaan lähetetyn Aleksanteri Torikan poika. Mutkaton yhteys isään ja häneltä perityt ensikäden tiedot Antrean lentoaseman vaiheista ja Suomen ilma-aseen alun tapahtumista, sekä Vapaussodasta olivat jokaiselle meistä ainutkertaista kuultavaa. Oma koskettava lukunsa oli Yrjö ja Felix Torikan isän sieppaaminen Neuvostoliittoon kesken rajantarkastustehtävien talvisodan päätymisen jälkeen ja tätä seurannut ankara kohtalo vieraalla maalla.

Kamennogorskin kaupunginjohtaja Gennadi Pershin tervehti juhlaväkeä lämminhenkisellä puheella ja piti suotavana yhteistyön jatkamista Antrean lentoaseman historian esittelemiseksi. Hän toivotti vierailijat tervetulleeksi seuraavaankin juhlaan. Muistomerkillä Heikki Lahtela luovutti Ilmavoimien komentajan myöntämän Ilmavoimien kiltaliiton kiltaristin Clas Palmbergille.

 


Vasemmalta: Jouko Kuronen ja Heikki Lahtela laskivat Karjalan lennoston, Karjalan Ilmailumuseosäätiön ja Karjalan lennoston killan seppeleen.

Juhla päättyi Heikki Lahtelan lausumaan runoon, jolle korpikirjailija Ilmari Kianto antoi nimen ”Finaali” Runo on omistettu Antrean lentoasemalle ja se oli kiitos Antrean lentäjille kirjailijan saamasta lentokyydistä. Tilaisuus päättyi yhteiseen kenttäateriaan ja kahvitukseen. Lopuksi järjestettiin kenttätanssit pelimannimme Niilo Okon tahdittamana. Kotimatka koukkasi Viipurin kautta ja välillä pysähdyimme Tali-Ihantalan muitomerkillä, jolle matkalle osallistuneet naiset laskivat sini-valkoisen kuukkalaitteen.

Lähes unohdettu Suomen ensimmäinen maalentoasema Antreassa aloitti Karjalassa Vapaussodan rintamalentolentotoiminnan 12.4.1918. Lentotehtävät sisälsivät mm. pomminheittoja, tiedustelua ja lentolehtisten pudotuksia.Vilkaasti toiminut lentoasema oli sotilasilmailumme alun tärkein ja ajankohtaan nähden hyvin organisoitu aluksi kahden lento-osaston tukikohta. Pian osastot yhdistettiin Karjalan Armeijan Lento-osasto II:si. Antrean tukikohdan kaksi ensimmäistä lentokonetta tuotiin maakuljetuksena Saksasta, mutta viisi seuraavaa siepattiin vihollisen nenän edestä ja lennettiin suoraan Puna-armeijan tukikohdista Antreaan. Puna-armeijasta Suomen lentojoukkoihin pestautuneen mieleltään valkoiset lentäjät toteuttivat vaarallisen kaappauksen Aleksanteri Torikan johdolla. Ryhmä toi Suomen lentojoukkojen käyttöön viisi konetta. 10.4. saapui vesikone, joka laskeutui Vuoksen sulaan ja 11.4. laskeutui neljä suksin varustettua Nieuport-konetta Antrean lentoaseman jääkiitotielle. Tämän jälkeen varsinaisia sotalentoja suoritettiin lähes yksinomaan Punaarmeijalta siepatuilla Nieuport-koneilla ja Venäjältä loikanneiden lentäjien toimesta. Näistä koneista, pian saapumisen jälkeen, tuhotui lento-onnettomuuksissa vesitaso ja kaksipaikkainen Nieuport-kone.

Lennot Päähkjärven jäältä lopetettiin jäiden pehmetessä. Ne jatkuivat 18.4. jälkeen viereiseen Vihiniemeen rakennetulta maakiitotieltä. Lentotoiminta Antrean lentoasealla oli vilkasta ja lentotehtäviä suoritettiin kaikkiaan noin neljäkymmentä. Lentoaseman koneisiin maalattiin Suomen ilmavoimien hakaristitunnukset välittömästi kaluston saavuttua paikalle. Kiire oli kova ja koneissa esintyi hakaristejä väkäset maalattuna sekä myötä-että vastapäivään. Tukikohdan toiminta päättyi 10.5.1918. Samana päivänä suoritettiin lentokaluston siirtolennot Lappeenrantaan, johon lento-osasto perusti maamme ensimmäisen lentokoulun ohjaajille ja tähystäjille. Ilmasotakoulu sai näin alkunsa ja samalla antrealaiset perustivat edelleen toimivan lentoaseman Lappeenrantaan. Niimpä 90-vuotias Lappeenrannan lentoasema on Karjalan lennoston ohella Antrean lentoaseman arvokkaan perinteen vaalija.

Jouko Kuronen

Takaisin sisältöön

Copyright © Panssarikilta 2003 - 2008 / Webmaster