Panssarikenraali puolustusvoimain uudeksi komentajaksi!
Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ari Tapani Puheloinen (s.1951) on määrätty puolustusvoimain komentajan virkaan 1.8.2009 lukien viiden vuoden määräajaksi.
Kenraaliluutnantti Ari Puheloinen on peruskoulutukseltaan panssariupseeri ja hänellä on urallaan noin 10 vuotta palvelusta Panssariprikaatissa. Hänen uransa ensimmäinen palveluspaikka oli Panssariprikaatissa, jossa hän on toiminut myös Panssarivaunupataljoonan komentajana ja Panssariprikaatin komentajana. Panssariprikaatin komentajan tehtävää hoitaessaan hänet ylennettiin prikaatikenraaliksi. Puheloinen onkin ainoa kenraali, joka on virallisesti saanut käyttää ja on käyttänyt mustia laattoja ja kenraalin arvomerkkejä. Puolustusvoimain uutta komentajaa voidaan hyvällä syyllä sanoa panssarikenraaliksi.
Puolustusvoimain komentajan virkaan määrättiin ensimmäistä kertaa määräajaksi. Kun puolustusministeri Häkämies toi esille määräaikaisuuden, tehtiin keskusteluissa johtopäätös sen liittyvän nykyisen komentajan julkisiin kannanottoihin. Ne eivät kaikilta osin olisi miellyttäneet politiikkoja ja määräaikaisuudella halutaan jatkossa vaikuttaa puolustusvoimain komentajien sanomisiin. Tämä tuskin on ollut määräaikaisuuden takana. Määräaikaisuus on loogista jatkoa korkeimpien valtion virkamiesten virkojen noudattamaan linjaan. Myös puolustusvoimien korkeimmat virat ovat olleet jo pitemmän aikaa määräaikaisia. Ainoastaan puolustusvoimain komentajan virka on ollut poikkeus. Lisäksi Puheloisen osalta viiden vuoden määräaika tarkoittaa palvelusta melkein pakolliseen eroamisikään saakka. Jatkopesti hänen osaltaan ei ole mahdollinen, joten julkiset sanomiset eivät vaikuta hänen jatkoonsa puolustusvoimissa. Arvelut puolustusvoimain komentajan julkisten esiintymisten vaikutuksesta määräaikaisuuteen ovat liioiteltuja.
Määräaikaisuus ja uraodotukset vaikuttavat puolustusvoimissa melko voimakkaasti julkiseen ja sisäiseen keskusteluhalukkuuteen. Eriäviä mielipiteitä tärkeistä asioista ei juuri näy. Kriittisyyttä saa olla vain sopivasti. Julkisessa keskustelussa sen vielä ymmärtää,
mutta puolustusvoimien sisäisen keskustelun puuttumisella on kielteinen vaikutus puolustusvoimien kehittämisessä. Tehdään päätöksiä, jotka eivät ole käyneet läpi kriittistä tarkasteltua. Haetaan jo tehdyille päätöksille perusteluita vaikka ennen päätöksen tekoa pitäisi olla tehtynä laaja-alainen ja kriittinen tarkastelu päätöksen perusteiden pitävyydestä ja sen vaikutuksista. Tällaisella valmistelulla taattaisiin nykyistä paremmin kehitystyön pysyvyys ja vähennettäisiin tarvetta heti tehdä korjausliikkeitä toteutuksen aloittamisen jälkeen. Jos ongelmakohdat sivuutetaan valmisteluvaiheessa, tulevat ne esille toteutusvaiheessa. Kun puolustusvoimien johto on ottanut kantaa valmisteltavaan asiaan, tarkoittaa se eriävien mielipiteiden poistumista organisaation virallisesta keskustelusta. Eriäviä mielipiteitä esitetään kahvipöytäkeskusteluissa, mutta viralliseen valmisteluun niitä ei uskalleta enää viedä. Minua on mietityttänyt kuinka usein puolustusvoimain komentaja tai hänen alaisuudessaan asiasta vastuussa oleva kenraali, on todella valmistelussa olevan asian linjannut. Vai onko asian valmistelua johtava virkamies vain näin antanut ymmärtää vastuksen vähentämiseksi valitun linjan tieltä? Mitä tietoa valmisteluvaiheen keskusteluista menee päätöksen tekijälle? Onko tieto suodatettua, joka vain tukee päätöksen tekijän omia ajatuksia?
Eriävien näkemysten esillä pitämisen pelätään vaikuttavan ylenemiseen ja urakehitykseen. Pitäisikö tämä pelko poistaa muodostamalla sellaisia tehtäviä pääesikuntaan ja puolustushaaraesikuntiin, joihin kuuluu valmisteltavien asioiden kriittinen tarkastelu? Tehtäviin kuuluisi valmisteluvaiheessa hakea heikkoja kohtia suunnitelmista ja arvioida eri asiantuntijoiden kannanottoja valmisteltavista asioista. Tehtävänä olisi opponoida valmisteluryhmää. Opponoijat eivät osallistuisi itse valmisteluun, jolloin säilyisi vapaus antaa kriittistä palautetta ilman, että tarvitsee arvioida omaa työtä. Oikein toteutettuna se ei aiheuttaisi riitaa vaan tehostaisi valmistelua. Jokaisessa laaditussa valmisteluasiakirjassa olisi kriittisyysosio. jossa opponoija voisi puuttua perusteluiden puutteellisuuksiin ja seurausvaikutuksiin. Päätöksen tekijä päättää mihin haetaan ratkaisuja ja mihin ei. Jos valmisteluvaiheessa valmistelijat löytävät vastaukset ongelmakohtiin, taataan parempi lopputulos päätöksiä toteutettaessa. Kriittiseen tarkasteluun on löydettävissä varmaankin parempiakin ratkaisuja, mutta eriävät mielipiteet olisi saatava paremmin esille. Niiden avulla hiotaan päätösten pahimmat särmät pois.
Panssarilehti ja päätoimittaja henkilökohtaisesti toivottaa entiselle esimiehelleen kenraaliluutnantti Ari Puheloiselle menestystä puolustusvoimien vaativimmassa sotilastehtävässä.
Aurinkoista kevättä Panssari-lehden lukijoille toivottaen!
Hämeenlinnassa 22.2.2009
Päätoimittaja Ari Parkkola