Talvisodan torjuntavoitto oli Suomen kansan pelastus

Toisen maailmansodan alkamisesta on kulunut 70 vuotta. Saksan hyökkäys Puolaan 1.9.1939 aloitti toisen maailmansodan sotatoimet. Suomi ei onnistunut pysymään tapahtumien ulkopuolella. Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus, ns. Ribbentrop-sopimus ja sen salainen lisäpöytäkirja, jättivät Suomen ja Baltian maat Neuvostoliiton etupiiriin. Stalin aloitti määrätietoisesti laajentumisen sopimuksen antaman selkänojan turvin. Ensin ylitettiin Puolan raja 17.9. Saksan sotatoimiin liittyen ja otettiin Puolan itäosat haltuun. Sen jälkeen aloitettiin ensin Baltian maiden ja sitten Suomen painostaminen tukikohtaja alueluovutuksiin. Baltian maat taipuivat - Suomi ei. Päätösten seurauksena Baltian maat menettivät itsenäisyytensä kun taas Suomi joutui talvisodassa puolustamaan itsenäisyyttään asein.

Nyt tiedetään mihin Neuvostoliitto pyrki. Se halusi liittää etupiirinsä itsenäiset valtiot osaksi Neuvostoliittoa. Vuoden 1939 lopulla Baltian maiden ja Suomen poliittinen johto eivät sitä tienneet. Päätökset piti tehdä silloisten tietojen pohjalta. Baltian maissa uskottiin, että Neuvostoliitto pitää kiinni tehdyistä sopimuksista ja tyytyy vaatimiinsa sotilastukikohtiin. Sopimusten tarkoituksena oli kuitenkin romuttaa maiden puolustusmahdollisuudet tuomalla punaarmeija maiden rajojen sisäpuolelle. Tarkoituksena ei ollut noudattaa sopimusta vaan avata Baltian maiden puolustus. Siinä vaiheessa kun ymmärrettiin Stalinin varsinainen tavoite, oli myöhäistä yrittää vastarintaa. Päätöksen tekijät esim. Virossa joutuivat myös itse uhreiksi. Presidentti Konstantin Päts kuoli 1943 vankimielisairaalassa ja armeijan ylipäällikkö kenraali Johan Laidoner kuoli vuonna 1953 oltuaan 13 vuotta vankilassa. Viron kansan kohtalo on järkyttävä. Se menetti 1940–45 kaatuneina, teloitettuina, pakkosiirrettyinä ja pakolaisina 280000 kansalaistaan eli noin 25 prosenttia väestöstään.

Baltian maat hyväksyivät Neuvostoliiton uhkavaatimuksen tukikohtasopimuksista syyskuun lopulla. Tämän jälkeen Neuvostoliitto kääntyi Suomen suuntaan esittäen virallisen neuvotteluvaatimuksen. Ensimmäiset neuvottelut käytiin 12.–13.10. Moskovassa.

Sotamarsalkka Mannerheimin aloitteesta hallitus päätti 6.10. alkaen kutsua reserviläiset ylimääräisiin harjoituksiin. Neuvottelujen alkaessa oli liikekannallepano pääosin toteutettu. Neuvostoliiton vaatimukset olivat samankaltaiset kuin Baltian maissa. Niihin suostumalla olisi tehty puolustautuminen mahdottomaksi. Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto oli tiukan yksimielinen siitä, että mihinkään sellaiseen vaatimukseen ei suostuta joka vaarantaa silloiset puolustussuunnitelmat. Osa oli tiukan kielteinen kaikkiin vaatimuksiin ja osa oli valmis neuvottelemaan alueluovutuksista ja vaihdoksista, jotka eivät vaarantaneet puolustusmahdollisuuksia.

Sotaväen liikekannallepano ennen neuvottelujen alkamista oli rohkea ja oikeaan osunut päätös. Päätös antoi mahdollisuuden pitää kiinni Suomen puolustukselle elintärkeistä alueista. Neuvostoliitto ei pystynyt painostamaan Suomea sotilaallisesti kuten Baltiassa oli käynyt. Lopulta sopimusta ei syntynyt. Neuvostoliitto irtisanoi maiden välillä olleen hyökkäämättömyyssopimuksen ja aloitti sotatoimet 70 vuotta sitten 30.11.1939. Suomi joutui talvisotaan. Neuvostoliiton voitto talvisodassa olisi nostanut valtaan Suomessa Otto Wille Kuusisen Terijoen hallituksen. Tämä hallitus olisi anonut pääsyä Neuvostoliiton jäsen valtioksi, kuten Baltian maissakin tapahtui. Näin Suomen kansa olisi liittynyt ”omasta halustaan” Neuvostotasavallaksi. Sen seurauksena 25 prosenttia 3,7 miljoonasta suomalaisesta olisi teloitettu, pakkosiirretty, kaatunut joko puna-armeijan tai saksalaisten riveissä tai lähtenyt pakolaiseksi länteen. Mitä jos –tarkastelu ei ole kovin tieteellinen tapa arvioida mahdollisia seurauksia. Nyt ei ole kyse jossittelusta, koska Baltian maat kertovat suoraan mikä olisi ollut Suomen kohtalo hävityn talvisodan jälkeen. Maat, jotka olivat olleet itsenäisiä ennen toista maailmansotaa Euroopassa, säilyttivät sodan jälkeen ainakin muodollisen itsenäisyyden paitsi ”vapaaehtoisesti” Neuvostoliiton jäsen valtioiksi halunneet valtiot.

Suomi ei hävinnyt talvisotaa vaan sai selkeän torjuntavoiton. Neuvostoliiton tavoite liittää Suomi sen jäsen valtioksi torjuttiin. Suomalaiset saavat olla ylpeitä talvisodan taistelijoistaan. Samoin on syytä kunnioittaa ja arvostaa Suomen poliittista ja sotilaallista johtoa, joka pystyi säilyttämään toimintavapautensa ja tekemään Suomen kansan kannalta oikeita päätöksiä. Talvisota on hyvä esimerkki miten demokraattisen maan puolustusvoimat antavat päättäjille toimintavapauden. Se on puolustusvoimien tämänkin päivän tärkeä tehtävä.

Hyvää syksynalkua toivottaen

Hämeenlinnassa 8.9.2009

Päätoimittaja Ari Parkkola