Johtaminen on taitolaji

Kaikessa toiminnassa, jossa kaksi ihmistä on tekemisessä toistensa kanssa, tarvitaan johtamista. Mitä enemmän on ihmisiä sitä vaikeammaksi johtamistapahtuma muodostuu. Johtamistoiminta voi olla tiedostamatonta, mutta sitä tapahtuu useamman ihmisen toimiessa yhdessä.

Johtamista on jälleen tutkittu. Räyhäävä, kaiken päätöksen teon itsellään pitävä ja alaisistaan välinpitämätön johtamistapa tuo organisaatiossa huonoa tulosta. Melkein kaikki tämän tietävät, mutta siitä huolimatta itseään korostava johtamistapa on liian useasti käytössä. Se on yleisempää yksityisissä yrityksissä, jossa johtaja omistaa pääosan yrityksestä. Nämä henkilöt ovat yleensä miehiä. Heillä ei ole monesti mitään muuta johtamiskoulutusta kuin sotaväessä opittu. Opettaako sotaväki huonoa johtamistapaa?

Puolustusvoimat korostaa varusmiesten johtamiskoulutuksen tärkeyttä ja merkitystä osana sitä hyötyä minkä puolustusvoimat varusmiehille ja yhteiskunnalle tarjoaa. On myös totta, että monille sen läpikäyneille se on ainoa johtamiskoulutus, jota systemaattisesti on opetettu. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että puolustusvoimien johtamiskoulutus näkyy myös käytännössä siviilimaailman johtamissuorituksissa.

Tämän päivän johtotehtävissä olevat ovat käyneet sotaväen noin 15-25 vuotta sitten. Silloin varusmiesjohtajien koulutuksessa oli korostuneesti esillä käskeminen ja totteleminen. Jos havaittiin toteutuksessa epäröintiä, lisättiin käskyäänen volyymia. Varusmiesjohtajat koulutetaan välittömään taistelun johtamiseen, jossa johtajan nopeilla päätöksillä ja niiden toteuttamisen nopeudella ratkaistaan hengissä pysyminen tai kuolema. Tämä edellyttää johtajakeskeistä johtamistapaa. Tämä johtamistapa tulee säilymään aina ryhmänjohtaja- ja joukkueenjohtajatason johtamisessa. Vasta pataljoonatasolla alkaa johtamistarpeet muuttua.

Aikaisemmin välitön johtaminen ja käskyjen välitön toteuttaminen korostui nykyisin annettavaa koulutusta enemmän. Nykyinen johtajakoulutus opettaa monipuolisempaa johtamistapaa. Aina ei olla välittömässä taistelussa, jossa johtajan päätökset ja niiden nopea toteuttaminen korostuvat. Pääosa ajasta ollaan taistelun ulkopuolella ja voidaan käyttää toisenlaisia johtamismenetelmiä. Jopa ryhmänjohtaja voi kuunnella mitä jääkäri ajattelee tilanteesta menettämättä arvovaltaansa. Sitouttaminen on tärkeätä tämän päivän johtamisessa kaikilla tasoilla. Suomalainen on niin pitkälle koulutettu, että johtaminen ei onnistu räyhäjohtamisena – ainakaan jos halutaan organisaatiosta hyvää tulosta aikaisesksi.

Suomalainen luonne korostaa joitakin asioita. Räyhäjohtajankin käskyt pyritään toteuttamaan, ehkä hammasta purren, minimi suorituksin. Alainen antaa johtajan lyödä päänsä seinään vaikka voisi sen estää. Toisaalta suomalainen tekee melkein mitä tahansa kun häntä johdetaan oikein. Kun esimies on oikeudenmukainen ja osoittaa huolehtivansa alaistensa asioista, esimies on jo 60 prosenttisesti tehnyt johtamistyönsä alaisen suuntaan.

Puolustusvoimien johtamiskoulutus on korkeatasoista ja sitä on kehitetty määrätietoisesti vastaamaan tämän päivän tarpeita – kuitenkin pääsääntöisesti puolustusvoimien tarpeita. Olen varma, että viimeisen kymmenen vuoden aikana varusmiehille annettu johtamiskoulutus tulee heijastumaan myös positiivisesti siviilimaailman johtamistapoihin. Johtajana ihminen ei ole koskaan valmis ja johtamisen taitoja pitää kehittää läpi elämän. Varusmiesjohtajakoulutus antaa erittäin hyvän pohjan esimiestaitoihin. Niitä taitoja kannattaa kehittää varusmiespalvelun jälkeen.

Joskus kuulee sanottavan, että henkilö on luontainen johtaja. Itse en ole koskaan törmännyt tällaisiin ihmisiin. Pääosalle taidot tulevat koulutuksen, opettelun ja kokemuksen kautta. Joten se lohduttakoon kaikkia meitä, jotka emme ole saaneet johtajuuden lahjaa äidinmaidossa. Luontaista johtajuutta tärkeämpää on halu pyrkiä parempaan johtajuuteen. Ihmisen kapasiteetti on rajallinen, jopa näin tietotekniikan aikakaudella, joten kannattaa pitää organisaatioissa kiinni jo raamatun ajoilta asti todetusta periatteesta: pidä itselläsi korkeintaan 8-10 suoranaista alaista.

Keväthangille aurinkoa toivottaen
Hämeenlinnassa 22.2.2010

Päätoimittaja Ari Parkkola