HämeenPanssaripataljoonan perinneristit

Kolme joukko-osastoristiä joukkoyksikössä

Tero Mikkonen

Pääesikunnan komentotoimiston (KntoTsto/PE) pysyväismääräys 4.4.1978 käski joukko-osastoristien säännöt Puolustusvoimissa. Ristit käskettiin suunnitella "heraldisesti arvokkaalla" tavalla ja niiden säännöt hyväksyttää Pääesikunnassa. Kantahenkilökunta sai oikeuden käyttää paraati- juhla- ja vierailuasussaan viimeksi myönnettyä ristiä tai sen joukon ristiä jonka tilaisuudesta oli kyse. Tätä määräystä oli kuitenkin edeltänyt vuosien työ, jonka merkittävimmät vaiheet oli tehty Panssarivaunupataljoonassa (PsvP). Hämeen panssaripataljoona (HÄMPSP) on perinteiltään valtakunnallisesti poikkeuksellinen joukko, sillä kolme sen perusyksiköistä, Panssarijääkärikomppania (PSJK), Panssarivaunukomppania (PSVK) ja Panssaripioneerikomppania (PSPIONK), kantavat kukin joukko-osaston (Hämeen Jääkäripataljoona sekä PsvP) tai siihen rinnastettavan joukon (Erillinen Pioneerikomppania) perinteitä. HÄMPSP:lle käskettiin sitä 2003 perustettaessa tehtäväksi edeltäjäjoukkojensa perinteiden vaaliminen, mistä syystä pataljoonassa jaetaan tänä päivänä kolmea eri perinneristiä.

Nuolen kärjessä
Vanhin HÄMPSP:n perinnehuoneesta löytyvä kirjeenvaihto risteihin liittyen on PsvP:n komentajan evl Pekka Kantakosken esitys 2.5. 1974, jossa esitettiin "Panssariristin" merkkikunnan perustamista vastauksena joukko-osastonkomentajien neuvottelutilaisuudessa 6.2. 1974 käsiteltyyn "kannustavan hallinnan keinojen" tarpeeseen puolustusvoimissa. Seuraava dokumentti on vuodelta 1974. Kirjeessä PsvP:n 1969 käyttöönotetut yksikköviirit suunnitellut taiteilija Olof Eriksson vastasi pyyntöön Panssariristin suunnittelemiseksi. Ristin pohjakuvioksi valittiin ev Sven Kristian Björkman:in suostumuksella sodan-

aikaisen Panssaridivisioonan ristin aihe ja keskuskuvioksi PsvP:n joukko-osastomerkki. Asiakirjassaan 2.7. 1974 KntoTsto/PE ilmoitti heraldisen toimikunnan puoltaneen PsvP:n Panssariristiä lausunnossaan 14.6., mutta tähdentää että merkkiä tulisi "määräyksen sotilasvirkapuvuista kannettavista merkeistä" mukaisesti kantaa vain joukko-osaston järjestämissä tilaisuuksissa.

Alkuperäisenä tavoitteena PsvP:ssa oli myöntää ensimmäinen Panssariristi Hyökkäysvaunurykmentin 55-vuotispäivänä 14.7. 1974, mutta tämä tapahtui kuitenkin vasta 11.7. 1975 kyseisen vuoden vuosipäivään liittyen. Ensimmäiset "Panssarivaunupataljoonan Merkkikunnan" säännöt allekirjoitettiin 29.8. 1974 ja niihin on käsin lisätty jo mainittu tarkennus ristin käytöstä vain joukko-osaston omissa tilaisuuksissa. 27.4. 1976 allekirjoitetuissa säännöissä veljeskunnan nimi oli jo muutettu nykyiseksi "Tankkimiesveljeskunnaksi". Säännöissä ilmoitettiin merkkikunnan tarkoitukseksi "vaalia panssarivaunujoukkojen perinteitä, kerätä piiriinsä pataljoonassa ja sen edeltäjäjoukko-osastoissa palvelleita sotilaita, kohottaa palveluksessa olevien intoa sekä toimia panssarimiesten yhdyssiteenä". Säännöissä merkkikunnan suurmestariksi nimettiin PsvP:n komentaja sekä hallituksen puheenjohtajaksi pataljoonaupseeri ja hallituksen jäseninä päälliköt, panssarimestarit, vääpelit ja varusmiesedustajat sekä sihteerinä komentotoimiston päällikkö. Säännöissä ristin esittämisen edellytys oli henkilökunnalla panssarivaunun johtajan ja ajajan tutkinto, sekä kolmen vuoden palvelus (erikseen mainittiin että sotapalvelus eduksiluetaan vuosia laskettaessa) tai tutkinnottomilla viiden vuoden palvelus. Varusmiehille ja reserviläisille taas risti voitiin myöntää "erityisistä ansioista".

Muut merkkikunnat
Hämeen Jääkäripataljoonaan (HämJP) perustettiin oma merkkikuntansa "Panssarijääkäriveljeskunta" 1.1. 1977. Sen säännöt myötäilivät perusperiaatteiltaan PsvP:n vastaavia. Ristin keskusaiheeksi valittiin Preussilaisen Jääkäripataljoona 27:n tunnusnumerot ja värit (keltainen, vihreä, musta ja hopea) olivat yhdistelmä jääkärien ja panssarimiesten värejä. Ensimmäisten sääntöjen lopussa on alkuperäisessä muodossaan toteamus "Toimikoon panssarijääkäriveljeskunta tarkoitusperiensä hyväksi kauan - yhtä kauan kuin vapaa Isänmaakin on olemassa", joka nykymuodossaan edelleenkin löytyy "Panssarijääkäriristin" luovutuskirjasta. Ensimmäinen Panssarijääkäriristi myönnettiin 25.2. 1977.

Panssarijääkäriristi
Panssariprikaatin Pioneerikomppaniaan (PionK/PsPr) perustettiin esipuheessa mainitun KntoTsto/PE pysyväismääräyksen mukaisesti oma merkkikuntansa "Panssaripioneeriveljeskunta" 4.8. 1978. Myös Panssaripioneeriveljeskunnan säännöt noudattelivat hengeltään PsvP:n vastaavia. Ristin aiheeksi taidegraafikko Ruoranen valitsi Panssaridivisioonan pioneerijoukoista muistuttavan mustan ristin, jonka päälle on asetettu teknisyyttä kuvaava kultainen ratas ja "murtavaa iskuvoimaa kuvaava" räjähdysliekki. Ensimmäinen "Panssaripioneeriristi" jaettiin 23.3. 1979.

Kohti nykypäivää
Panssariprikaati (PSPR) muuttui yhtymästä joukko-osastoksi 1.3. 1985, jolloin PsvP ja HämJP muuttuivat samanaikaisesti joukkoyksiköiksi ja Panssaripioneerikomppania (entinen PionK/PsPr) perusyksiköksi. Tämän jälkeen PSPR otti Panssariristin nimen omalle joukko-osastoristilleen, jonka malli kopioitiin PsvP:n rististä mutta siihen tuli hopeiset reunat. PSPR:n joukko-osastoristiä on jaettu prikaatin esikunnan ja laitosten henkilöstölle, sekä Parolan pataljoonassa. PsvP:n panssariristi sai nimekseen "Tankkimiesristi" ja kaikki kolme alkuperäistä joukko-osastoristiä muuttuivat perinneristeiksi joita jaettiin alkujaan PsvP:ssa (johon PsPionK liitettiin) ja HämJP:ssa, sekä vuodesta 2003 alkaen HÄMPSP:ssa.

Tankkimiesristiä jaettiin 1991 mennessä numeroituna 1091 kappaletta ja sen jälkeen merkkiä on jaettu numeroimattomana 352 kappaletta. Panssarijääkäriristiä jaettiin alkujaan kahdenlaisia - yleistä ristiä ja henkilökunnan ristiä. Ensin mainittua jaettiin 1994 mennessä 501 kappaletta ja viimeksi mainittua 1993 mennessä 319 kappaletta. Ensin lakkautettiin henkilökunnan panssarijääkäriristi ja sittemmin riristiä on jaettu numeroimattomana 349 kappaletta. Panssaripioneeriristiä jaettiin numeroituna 2009 mennessä 288 kappaletta ja sen jälkeen numeroimattomia ristejä on jaettu 10 kappaletta.

Myöntäminen
HÄMPSP:aan kuuluu nykyisessä kokoonpanossa neljä perusyksikköä; PSJK, PSVK, PSPIONK ja Sotilaspoliisikomppania (SPOLK). Panssarijääkäriveljeskunta myöntää ristejä kahdessa jaostossa - Panssarijääkärijaostossa (PSJK) ja Sotilaspoliisijaostossa (SPOLK), Tankkimiesveljeskunta myöntää ristejä PSVK:ssa sekä Panssaripioneeriveljeskunta PSPIONK:ssa. Kaikkien veljeskuntien suurmestarina toimii HÄMPSP komentaja ja HÄMPSP:n komentoupseeri ylläpitää jäsenluetteloita. Panssarijääkäriveljeskunnan jaostojen, sekä Tankkimiesveljeskunnan ja Panssaripioneeriveljeskunnan hallituksissa istuvat yksiköiden päälliköt, vääpelit, panssarimestarit (paitsi SPOLK), sekä varusmiesedustaja (joka on yksikön vanhin veljeskunnan varusmiesjäsen tai sellaisen puuttuessa vanhin joukkueenjohtaja). Suurmestari myöntää hallitusten esityksestä ristit vähintään 2 vuotta yksikössä palvelleelle henkilökunnalle tai erityisistä ansioista muulle henkilölle tai taholle (joka saa kunniapanssarijääkärin, -tankkimiehen tai - panssaripioneerin arvonimen). Ristit luovutetaan HÄMPSP:n perinnepäivän päivätilaisuudessa. Varusmiehille risti myönnetään erityisistä ansioista ja luovutetaan Niinisalon ampumaharjoituksessa tai juuri ennen kotiutumista. Saapumiserälle myönnettävien ristien määrä on aina ollut muutamia kappaleita tai ei yhtään, mutta mitään kiintiötä ei ole - eikä sellaista tulla asettamaan.

Copyright © Panssarikilta 2003 - 2013 / Webmaster