Ensimmäinen maailmansota toi taistelukentille monia uusia taisteluvälineitä. Panssarivaunut olivat, lentoaseen ohella, uusi teollisen ajan mahdollistama teknologinen innovaatio. Niitä käytettiin erityisesti kiinteitä asemia vastaan, ja hyökätessä. Näin Suomeen sata vuotta sitten hankittuja panssarivaunuja kutsuttiin, hyökkäysvaunuiksi. Ne olivat tärkeä hankinta rakennettaessa itsenäisen Suomen Puolustusvoimia ja sen suorituskykyä. Uusi aseteknologia muodosti uuden henkilöstöryhmän, panssaritaistelijat. Näiden esitaistelijoiden ja uran avaajien viitoittamalla tiellä kuljemme yhä edelleen. Käyttäjien osaamisen tasolla, teoilla ja tahdolla on yhä merkitystä, ratkaiseva merkitys. Suomalainen panssarivaunu ja suomalainen panssaritaistelija. Tässä on suomalaisten panssarijoukkojen ydin.
Panssarikilta on kohta 70 vuotta kulkenut panssarijoukkojen rinnalla. Tie talvisodan jälkeisistä panssariveljistä nykyiseksi Panssarikillaksi on sisältänyt monia eri vaiheita, päättäväisyyttä, erimielisyyttä, uskoa yhteiseen asiaan, mutta aina kuitenkin eteenpäin mennen. Panssarikillan laajentuminen ammattisotilaiden yhteisöstä Panssariprikaatin joukko-osasto killaksi kasvatti killasta yhden maan suurimmista maanpuolustuskilloista. Taustalla tässä ovat olleet hyvät toimintaedellytykset Hattulan Parolannummella, aiempien sukupolvien erinomainen pohjatyö sekä elävä yhteistyö tämän päivän panssarijoukkojen kehittäjän, Panssariprikaatin, kanssa.
Perinteiden vaaliminen ja mukana olo panssarijoukkojen arjessa ovat olennainen osa Panssarikillan toimintaa. Panssarikillan ja panssarijoukkojen yhteistyön hedelmiä ovat Panssari-lehti ja Panssarimuseo. Molemmilla on keskeinen tehtävä killan tarkoituksen toteuttamisessa. Ne ovat osa suomalaisten panssarijoukkojen kulttuuriperintöä.Meillä kaikilla panssarijoukkojen kanssa tekemisissä olleilla on varmaan hyvinkin voimakkaita muistijälkiä kokemuksistamme. Itselläni voimakkain muistijälki liittyy syksyiseen pakkasaamuun ja pakokaasun tuoksuun. Se tuo aina mieleen harjoitukset lentokentän maastossa ja Pohjankankaalla. Niin voimallinen on muistijälki niiltä ajoilta. Pakokaasun tuoksu pakkasaamussa palauttaa mieleen panssarivaunut, vaikka niitä ei olisi mailla halmeillakaan. Mikä on sinun muistijälkesi?
Panssarikilta mahdollistaa muistijälkesi elvyttämisen. Panssarikillan jäsenet huolehtivat museovaunuista, tekevät yhteisiä matkoja sekä ovat yleensä mukana erilaisissa killan toimissa omien kiinnostusten mukaisesti. Panssarijoukot kiinnostavat myös laajempaa yleisöä. Tästä ovat esimerkkeinä erilaiset teema- ja harrastuspäivät Panssarimuseolla sekä yleisötapahtumat eri puolilla. Nämä kokoavat aina ihmisiä paikalle.
Heinäkuun juhlapäivä kokoaa meidät juhlimaan suomalaisten panssarijoukkojen satavuotista taivalta. Matka on ollut pitkä, ei aina niin vaivaton, mutta se on ollut aina eteenpäin vievä. Tekniikan rinnalla tärkeässä osassa ovat olleet panssarien parissa ja panssareista kiinnostuneet ihmiset. Panssarijoukkojen lähtiessä nyt uudelle sadan vuoden etapille, olkoon niiden mukana sama eteenpäin pyrkivä tahto kuin aiemmilla sukupolvilla.
Tekniikka kehittyy, taktiikka uudistuu, puikoissa osaava suomalainen panssaritaistelija. Siinä on suomalaisen panssarijoukon ydin.
Eteenpäin panssarihengessä. ”Iske ja murra!”
Reijo Järvinen
Hallituksen puheenjohtaja
Panssarikilta r.y.
